Meistä

Choose language
Choose language

Latauspisteiden erot

Tuntuuko vaikealta muistaa, millaista latauspistettä tavallisesti käytät tai mitä kannattaisi tai ei kannattaisi käyttää? Tämän yhteenvedon avulla osaat valita oikean latauspisteen autollesi!

Miksi latauspisteen valinnalla on merkitystä? Siihen on kaksikin hyvää syytä. Ensinnäkin lataaminen automallin kannalta oikeanlaisella latauspisteellä ja oikealla tavalla tulee halvemmaksi. Lisäksi jonot latauspisteillä lyhenevät, mitä me jokainen arvostamme tien päällä ollessamme. Etenkin kun olisi kiire ja tarvitsisi vain nopean täydennyslatauksen.

Latauspisteiden tyypit

Latausasemilla on kolmenlaisia latauspisteitä: peruslataus, teholataus ja suurteholataus. Niillä jokaisella on omat ominaisuutensa ja lataustehonsa.Viime kädessä latausnopeuden ratkaisee kuitenkin aina auto. Latauspisteeltä sähköä ei siis välttämättä saa täydellä teholla, jos akku ei pysty sitä ottamaan vastaan.

Jos et ole varma, mikä latauspiste autollesi sopii, suosittelemme tarkistamaan asian autosi valmistajalta. Useimpien autovalmistajien verkkosivuilla nämä tiedot on ilmoitettu selkeästi.

Peruslatauslaite

Peruslatauspiste on alkuperäinen sähköautojen latauspiste ja ensimmäinen käyttöön ottamamme latauspistemalli. Nykyään tämä latauspiste ei välttämättä kuulu suosituimpiin, mutta toisaalta niille on harvemmin jonoa. Peruslatauspiste sopii kiireettömiin tilanteisiin, esimerkiksi kun menet elokuviin, tekemään isot ostokset tai ystävän luo kylään.

Peruslatauspisteitä on useimmiten pysäköintipaikoilla.

Peruslatauspisteellä lataaminen vaatii omaa Type 2 -kaapelia. Latausteho on 3,6–22 kW. Arvioitu latausaika on sähköauton mallista riippuen 3–10 tuntia. Siinä ehtii sekä elokuviin että ostoksille.

Teholatauslaite

Teholatauslaite on tehokas tapa ladata sähköauto – ihannetilanteessa. Se tarkoittaa, että auton akun lämpötila on oikea (ei liian kuuma eikä liian kylmä) ja että akku ei ole liian tyhjä eikä liian täysi. Latauspiste syöttää maksimissaan siihen merkityn tehon, mutta latausnopeus määräytyy auton mukaan.

Teholatauslaitteessa on kiinteät kaapelit (CHAdeMO ja CCS). Näillä latauspisteillä voi ladata vain yhtä autoa kerrallaan, ellei latauspisteessä ole lisäksi AC-pistorasiaa tai -kaapelia. Jos on, sillä voi mahdollisesti ladata samanaikaisesti pisteen toisen kaapelin kanssa.

Useimpien teholatauslaitteiden teho on enintään 50 kW, ja arvioitu latausaika on 15–120 minuuttia auton tyypistä ja akun varauksesta riippuen.

Suurteholatauslaite

Suurteholataus on nopein latausvaihtoehto. Tämän latauspistetyypin teho on 150–350 kW, ja arvioitu latausaika on 10–45 minuuttia. Todellinen latausaika riippuu kuitenkin auton tyypistä, akusta ja lataustarpeesta.

Suurteholalatauspisteellä voi olla useita latauskaapeleita, joilla voi mahdollisesti ladata useita autoja yhtä aikaa laitteen tehon niin salliessa. Valikoimiimme kuuluu myös suurteholatauspisteitä, joihin on liitetty useita satelliittiyksiköitä. Niillä kaikilla voi ladata samanaikaisesti. Joidenkin satelliittiyksiköiden teho on suurempi kuin toisen. Jos vapaana on useita satelliittiyksiköitä, kannattaa valita omalle autolle parhaiten sopiva. Jokaiseen satelliittiyksikköön on merkitty sen maksimi teho.

Mitä eroa on teholatauksella ja suurteholatauksella?

Usein kysyttyä

  • Miksi sähköauto latautuu hitaammin talvella?

    Auton vastaanottama latausteho laskee kun akku on kylmä. Ilmiö liittyy akkujen kemiaan: ionit liikkuvat kylmässä akkupaketissa hitaammin kuin lämpimässä. Lämpötila ei sen sijaan vaikuta latauspisteeseen, vaan se syöttää siihen merkityn tehon. Auton akunohjausjärjestelmä hidastaa latausta akkua suojellakseen.

    Vinkki! Latausta voi nopeuttaa kylmällä säällä lataamalla autoa akun ollessa lämmin. Siksi latauspysähdys kannattaa ajoittaa ajon loppuvaiheeseen.

     

  • Mikä latauskaapeli autooni käy?

    Latauskaapeleita on useita eri tyyppejä. Monilla latauspisteillä valittavana on useita vaihtoehtoja.

    Peruslataus usein edellyttää auton oman Mode 3 Type 2 -latauskaapelin käyttöä. Tämä kaapelityyppi tulee tavallisesti vakiovarusteena uusien sähköautojen mukana, ja sähköauton mukana tulee yleensä kaksi kaapelia. Kaapelia, jonka toisessa päässä on tavallinen pistoke, ei voi käyttää julkisissa latauspisteissä.

    Teholataus- ja suurteholatauspisteissä on aina kiinteät kaapelit. Useimmissa latauspisteissä on sekä CCS/Combo-liitin että CHAdeMO-liitin. Niistä vain toinen sopii autoosi. Useimmissa uusissa sähköautoissa on nykyään eurooppalaisen latauskaapelistandardin mukainen CCS-liitäntä. Lue lisää latauskaapeleista täältä..

  • Miksi akku latautuu hitaasti latauspisteellä?

    Latausaikaan vaikuttaa monta eri tekijät: sähköauton malli, latauspisteen tyyppi, akun lämpötila ja auton akun varaus.

    Auto määrittää aina, kuinka nopeasti lataus voi tapahtua. Auton akunohjausjärjestelmä hidastaa latausta akkua suojellakseen.

    Esimerkki: Sähköautoa, jonka enimmäislatausteho on 40 kW, ei voi ladata suuremmalla teholla, vaikka latauspisteen enimmäislatausteho olisikin 150 kW.

    Kaikkiin latauspisteisiimme on merkitty niiden enimmäisteho. Vaikka auto siis pystyisi hyödyntämään 150 kW:n latausta, lataus voi tapahtua korkeintaan latauspisteeseen merkityllä enimmäisteholla.

Ensimmäinen pitkä matka sähköautolla

Oletko lähdössä ensimmäiselle pitkälle matkallesi sähköautolla? Poimi tästä talteen parhaat vinkit!

Uudella sähköauton omistajalla on paljon opeteltavaa. Monia arveluttaa ensimmäiselle pitkälle matkalle sähköautolla lähteminen, ja erityistä päänvaivaa aiheuttavat lataaminen ja auton toimintasäde. Syytä huoleen ei kuitenkaan ole! Pitkät matkat eivät auton toimintasäteen vuoksi enää aikoihin ole olleet huolenaihe sähköautoilussa. 

Katso kartalta kaikki latauspisteemme Pohjoismaissa.

Automatkaa kannattaa kuitenkin suunnitella hieman. Siksi jaamme tässä parhaat vinkkimme ensimmäistä pitkää sähköautomatkaansa suunnittelevalle:

  • Lämpötila vaikuttaa akkuun - Kun sähköautolla ajetaan pitkiä matkoja, vuodenajoilla on merkitystä. Kesällä toimintasäde on suurempi ja latausaika lyhyempi.
  • Lataa, kun pysähdyt. Älä pysähdy lataamista varten - Lataa autoa aina suunnitelluissa pysähdyspaikoissa. Pitääkö ostaa ruokaa? Päivittäistavarakauppojen yhteydessä ja kauppakeskusten pysäköintihalleissa on usein latauspisteitä. Lataa autoa, kun teet ostokset.
  • Akkua ei tarvitse ladata täyteen - Jos akku on melkein tyhjä, se latautuu aluksi hitaasti, jotta akku ei vahingoittuisi. Fiksu sähköautoilija lataa autoa vähän kerrallaan, sillä monella lyhyellä latauksella akku latautuu tehokkaammin kuin tyhjästä täyteen.
  • Aloita päivä aina täydellä akulla - Kyllä. Latauspisteitä on paljon, ja matkan varrella voi ladata. Jos akussa on varausta jäljellä vielä neljännes, voit hyvin jättää yhden lataustauon väliin. Jos akku ei aamulla liikkeelle lähdettäessä ole kuitenkaan täynnä, joudut pian suunnittelemaan lataamista.
  • Lataa korkeintaan 80 prosenttia täydestä - Akku latautuu erittäin hitaasti viimeiset prosentit 80–100 prosenttiin. Ole huomaavainen muita sähköautoilijoita kohtaan ja lopeta lataus, kun akussa on varausta 80 %. Kannattaa mieluummin jatkaa matkaa pari tuntia ja pysähtyä lataamaan myöhemmin uudelleen.
  • Teholataus - Akku latautuu tehokkaimmin lämpimänä ja kun varausta on vielä jonkin verran jäljellä. Jos auto on ollut yön pakkasessa, sitä ei kannata ladata teholatauspisteillä.
  • Tehokas lataus - Teholataus toimii tehokkaimmin, kun autolla on ajettu joitakin kymmeniä kilometrejä tai sitä on ladattu hitaalla laturilla.

Suunnittele reitti huolellisesti, tutustu latauskarttaan ennen matkalle lähtöä.

Usein kysyttyä

  • Mitä eroa on kW:lla ja kWh:lla?

    Kilowatti (kW) tarkoittaa tehoa.Mitä suurempaa tehoa voidaan käyttää sitä nopeammin auto latautuu.

    Kilowattitunti (kWh) on tuttu sähkölaskusta. Se on toimitetun tai käytetyn energianmäärä.

    Esimerkki: Latauspisteen teho on 50 kW, eli ihanneolosuhteissa se syöttää 50 kWh energiaa yhdessä tunnissa.

  • Mitä eroa on peruslataus-, teholataus- ja suurteholatauspisteellä?

    Jo nimetkin kertovat jotakin latauspisteen lataustehosta tai -nopeudesta eli siitä, kuinka kauan sähköauton lataaminen niillä kestää. Kaikki autot eivät pysty hyödyntämään latauspisteen suurinta lataustehoa. Jos et ole varma siitä, mikä latauspisteen tyyppi autollesi sopii, käänny auton myyjän puoleen.

    • Peruslataus: 3,6–22 kW. Arvoitu latausaika (80 %) 3–10 tuntia.
    • Teholataus: 24–50 kW. Arvioitu latausaika (tarpeen mukaan) 15–120 minuuttia.
    • Suurteholataus: Yli 150 kW. Arvioitu latausaika (tarpeen mukaan) 10–45 minuuttia.
  • Miksi akku latautuu hitaasti latauspisteellä?

    Latausaikaan vaikuttaa monta eri tekijät: lautauspisteen tyyppi, auton akun lämpötila ja auton akun varaustila.

    Auto määrittää aina, kuinka nopeasti lataus voi tapahtua. Auton akunohjausjärjestelmä hidastaa latausta akkua suojellakseen.

    Esimerkki: Sähköautoa, jonka enimmäislatausteho on 40 kW, ei voi ladata suuremmalla teholla, vaikka latauspisteen enimmäislatausteho olisikin 150 kW. 

    Kaikkiin latauspisteisiimme on merkitty niiden enimmäisteho. Vaikka auto siis pystyisi hyödyntämään 150 kW:n latausta, lataus voi tapahtua korkeintaan latauspisteeseen merkityllä enimmäisteholla.

Ordlista för elbilsägare

Det är många ord och begrepp att hålla reda på som elbilsägare. Här förklarar vi några av de vanligaste av dem.

A-F

AC
Växelström

AC-laddare
Det samma som normalladdare.

AC-laddning
Laddare på en laddstolpe med växelström. Bilen har en laddare som omvandlar växelström till likström. Alla batterier avger likström. Bilens laddare är en flaskhals när det gäller laddhastigheten. När du laddar bilen hemma handlar det om AC-laddning.

Akunohjausjärjestelmä
Omkopplare

Batteristyrsystem
Systemet för batteristyrning i elbilen övervakar batteriets laddnivå och styr bilens strömförbrukning. Dessutom styr systemet hur snabbt batteriet kan laddas – därför säger vi att bilen bestämmer laddhastigheten, inte laddaren.

BEV
BEV står för battery electric vehicle, eller batteri-elektriskt fordon på svenska. Detta begrepp beskriver elbilar, inte laddbara hybrider.

Beräknad räckvidd
Bilens räckvidd baserat på tidigare förbrukning under körturen.

Blå adapter
Adaptern används för anslutning till ett blått starkströmsuttag på 32 ampere, 230 volt. Ger en laddeffekt på 7,4 kW.

CCS
Denna snabbladdstandard är nyare än CHAdeMO och har blivit europeisk standard. De flesta nya elbilar har i regel denna standard. CCS ger en laddeffekt på upp till 350 kW för kompatibla modeller.

CHAdeMO
Ursprungligen en japansk laddstandard och kabeltyp. En del äldre asiatiska elbilar använder denna plugg. Av dagens elbilar är det stort sett bara Nissan som fortfarande använder den. Även Tesla kan använda den tillsammans med en CHAdeMO-adapter. CHAdeMO ger laddeffekter på upp till 62,5 kW.

DC
Likström. Används vid snabbladdning. Bilens laddare används då inte och laddningen sker i stället direkt från laddstationen till batteriet.

Dynaaminen kuormanhallinta
En laddplats med dynamisk lastbalansering ger effektivt utnyttjande av elnätet genom att fördela tillgänglig kapacitet till de ladduttag som används.

Dynamisk laststyrning 
Vid en laddstation med dynamisk laststyrning varierar laddhastigheten (effekten) baserat på hur många bilar som samtidigt laddas på platsen och hur mycket el som finns tillgänglig.

EV
Effekten uttrycker hur snabbt batteriet förses med ström. Vi kallar det för laddhastighet. Effekten mäts i kilowatt (kW).

Teho (kW)
Effekten är laddhastigheten uttryckt i kW. En laddstation kan ha ett eller flera ladduttag eller laddkablar. Vilken maxeffekt som finns tillgänglig per uttag/kabel anges på laddstationen. Tillgänglig effekt kan variera mellan olika typer av laddstationer, även när det gäller snabbladdare. Angiven effekt är den maximala effekt som laddstationen kan ge, men observera att bilen kan begränsa laddhastigheten.

Elbil
En elbil är en bil som drivs av elektricitet och inte av en förbränningsmotor. Den energi som driver bilen lagras vanligtvis i batterier.

EV
EV står for electric vehicle – på svenska elektriskt fordon. I andra länder används begreppet för såväl elbilar som för laddhybrider.

Förbrukning
Mäts i kWh/km och används vid beräkning av räckvidd.

Fossilbil
Fossilbil har blivit ett begrepp i media när man talar om bilar med förbränningsmotor.

Visste du att …

Recharge har ett öppet laddnätverk som gör att du som elbilsägare själv kan välja från vem du vill köpa elen.

Se alla våra laddleverantörer

G-L

Här är det tomt. Vi är tacksamma för tips, så skriv gärna till oss på kundtjänst@rechargeinfra.com!

Hemmaladdare
En hemmaladdare är detsamma som en laddbox. Med en laddbox laddar du både säkrare och snabbare än med en vanlig stickkontakt eftersom laddboxen är särskilt avsedd för elbilar.

Snabbladdare
En snabbladdare ger en laddhastighet på 50–100 kW. Den är snabbare än en normalladdare men långsammare än en supersnabbladdare. En snabbladdare är försedd med CHAdeMO- och CCS-kablar. Vissa har dessutom ett AC-uttag eller en AC-kabel. Endast en bil i taget kan laddas med en snabbladdare såvida den inte även är utrustad med ett AC-uttag/-kabel.

Hybrid
En hybridbil är en bil som drivs med både en förbränningsmotor och en elmotor. De flesta hybrider kan laddas, men det är bara några få modeller som använder sig av regenererad el. Hybridbilar har mycket kortare räckvidd när de kör på el än vad en elbil har, men med en hybridbil kan man övergå till drift med förbränningsmotorn när laddningen tagit slut i batteriet.

ICE
ICE står för internal combustion engine. På svenska känner vi igen detta som förbränningsmotor. Ofta använder man idag uttrycket ICE om bilar med förbränningsmotor (fossilbil).

ICEd, ICEtetty
En fossilbil som har parkerat på en laddplats. Begreppet anspelar på ordet ”iced” (nedisad). Ordet används i samband med arga kommentarer i sociala medier.

Kombinationspris
På en del laddare betalar du dels för den tid du använder laddaren (per minut) och dels för den el du laddar bilen med (per kWh). Detta kallar vi kombinationspris.

kW
kW står för kilowatt och säger något om hur snabbt batteriet laddas. Kilowatt är alltså ett mått på effekten eller laddhastigheten. Om man laddar 50 kW i en timme får man 50 kWh el.

kWh
kWh står för kilowattimme och är ett mått på elförbrukningen. På din elräkning anges förbrukningen i kWh.

kWh-pris
På vissa laddare betalar du för den el du laddar batteriet med. Priset är litet högre än det kWh-pris du betalar för hushållsel, vilket beror på att tillgången till högre effekt betingar ett högre pris samt att en viss avgift debiteras för kostnader för laddaren och andra kostnader.

Laddbox
Begreppet laddbox syftar på den typ av laddstation som många har hemma. Den ger god säkerhet och laddar snabbare än en vanlig stickkontakt. När man laddar en elbil med en laddbox används en speciell elbilskabel som är avsedd att tåla hög belastning under lång tid. Det finns laddboxar med och utan fastmonterad kabel. Med en laddbox kan man minska sina kostnader genom att ladda på tider när elpriset är lägre.

Laddhastighet
Laddhastigheten anger hur snabbt batteriet kan laddas, ju högre siffra desto snabbare laddning. Vi mäter denna effekt i kilowatt (kW).

Laddpunkt
En laddpunkt är detsamma som ett ladduttag. En del av våra laddare har flera ladduttag/laddningspunkter så att flera elbilar kan laddas på en och samma gång.

Supersnabbladdare
En supersnabbladdare är en laddare med en laddhastighet på 100 kW. Den har fastmonterade kablar, vanligtvis en CHAdeMO-kabel och en CCS-kabel och i vissa fall har den två CCS-kablar. På supersnabbladdaren kan två bilar laddas samtidigt och dela på den effekt som erbjuds. Alla elbilar kan inte utnyttja supersnabbladdarens höga effekt men kan ändå laddas med den.

Saknar du någonting i ordlistan?

I så fall vill vi gärna att du kontaktar oss!
Tipsa oss på kundservice@rechargeinfra.com!

M-R

Medelsnabb laddning
Medelsnabb laddning är ett annat namn på normalladdning.

Minutpris
På vissa laddare betalar du för den tid du använder laddaren, oavsett om du faktiskt laddar bilen eller inte.

Normalladdare
En normalladdare är en laddare som ger 3–22 kW. Normalladdaren är egentligen ingen laddare. Den driver bilens ombordladdare. Du behöver en egen kabel för att ladda med en normalladdare som har AC-uttag.

Ombordladdare
Bilen har en generator som omvandlar växelström från elnätet till likström som sedan tillförs batteriet.

PHEV
PHEV står för plug-in hybrid electric vehicle, på svenska kallar vi dessa fordon för laddbara hybrider eller hybridbilar.

Visste du att …

Du kan ladda elbilen med en laddbricka eller app från flera olika leverantörer, alternativt välja någon av våra enkla direktbetaltjänster och betala med SMS?

Våra laddmetoder

S – Z

Schuko
En schuko är en vanlig jordad stickkontakt som de flesta har hemma. En schuko-kontakt är jordad men vi rekommenderar att du bara i nödfall använder den för att ladda din elbil.

Superladdare/supersnabb laddare
Ett annat namn på supersnabbladdare.

Ström
Ström uttrycks i ampere, men i dagligt tal använder vi ofta ordet om mängden, t.ex. hur mycket ström som finns kvar i batteriet. Strömförbrukning mäts i kilowattimmar (kWh). Elbilar har bilbatterier med ett visst antal kWh. Mindre elbilar förbrukar färre antal kWh per mil än större bilar.

Typ 1-kontakt
Detta är den vanligast förekommande kontakten för äldre asiatiska bilmodeller, bl.a. Nissan Leaf, Kia Soul och Mitsubishi i-Miev. Man kan ladda bilen på en normalladdare med en Typ 1 till  Typ 2-kabel. Typ 1-kontakten klarar upp till 19 kW.

Typ 2-kontakt
Typ 2-kontakten finns på alla normalladdare samt på de flesta nyare elbilar. Till en normalladdare används en  Typ 2 till  Typ 2-kabel.  Typ 2-kontakten kallas ibland även för Mennekes och klarar upp till 43 kW laddeffekt.

Watti
Watt är måttenheten för effekt, dvs. överförd energi per tidsenhet.

Recharge tarkistaa latauspisteverkontonsa hinnoittelua Suomessa.

Recharge (aiemmin Fortum Charge & Drive) tarkistaa jäsenyysvapaan ad-hoc maksutavan hintoja Suomessa 1 huhtikuuta 2021 alkaen. Samassa yhteydessä Recharge muuttaa AC laitteiden hinnoittelumallia aikaperusteisesta veloituksesta kWh-perusteiseen.

Uuden vakiohinnat 01.04.2021:

Suurteholaturit 350 kW: EUR 0,55 / min Pikalaturit (up to 50 kW): EUR 0.25 / min AC laturit (up to 22 kW): EUR 0.40 / kWh

Uuden vakiohinnat 01.04.2021:

I høst introduserte Recharge en ny og enklere drop-in betalingsløsning med online kortbetaling aktivert med QR kode, i tillegg til tidligere drop-in metode med start og betaling via SMS. Kombinert med lavere drop-in priser blir det nå både rimeligere og enklere å lade, og ladetiden blir mer effektiv siden du slipper å å laste ned ulike apper i forkant.

“Vi har tidligere introdusert enkel kortbetaling for drop-in kunder og tar nå neste skritt ved å redusere prisen for drop-in lading. Gjennom å gjøre drop-in lading mer attraktiv ønsker vi å ta bort stresset hos ferske elbilister relatert til nedlasting av diverse apper og ladebrikker. Det skal være enkelt å reise på langtur med elbil, og mulig å komme raskt i gang med ladingen uten å måtte planlegge i forkant, sier Annika Hoffner fra Recharge.

I tillegg til kortbetaling og SMS kan elbilister også lade med app eller ladebrikke fra en av Recharge sine mange ladeleverandører som Fortum, Easypark, Plugsurfing, Newmotion og Elton.

Recharge tarkistaa latauspisteverkontonsa hinnoittelua Suomessa.

Det har lenge vært økende etterspørsel fra elbilistene etter pris per kWt. Recharge ønsker å imøtekomme kundenes ønsker og vil derfor innføre pris per kWt på lynladere og normalladere på drop-in fra 26. mars 2021.

“Undersøkelser gjennomført av både Elbilforeningen og NAF viser at mange elbilister etterspør kwt priser på lading. Da betaler man for mengden strøm som man mottar. Vi hører på kundene og tester pris per kWt på lynladere og normalladere. Prismodellen for hurtiglading forblir foreløpig uendret, men vi reduserer drop-in prisen fra 4 NOK/min til 3,50 NOK/min”, sier Annika Hoffner, Recharge

Dette er Recharge:

Recharge (tidligere Fortum Charge & Drive) har drevet ladeinfrastruktur under merkevaren Fortum Charge & Drive siden 2011. I dag er Recharge en ledende operatør av ladestasjoner for elbiler i Norden, og eier mer enn 1500 offentlige ladestasjoner, og opererer ytterligere 1000+ ladestasjoner i Norge, Finland og Sverige.  Recharge støtter overgangen til en elektrisk bilpark ved å tilby brukervennlige ladetjenester på attraktive lokasjoner. Recharge har hovedkontor i Grålum, Norge, og eies av Infracapital (65,75%) og Fortum (34,25%). Infracapital er en del av M&G Plc. M&G Plc er notert på London Stock Exchange og er et av de største investeringsselskapene i Storbritannia.

Drop-in priser på våre ladere f.o.m 26.mars 2021:

Raskere lader og Lynlader (opp til 350 kW ): NOK 5,75/kWt

Hurtiglader (opp til 50kW): NOK 3,50/min

Normallader (opp til 22 kW): NOK 3,00/kWt

Alle priser er inkl. mva.

Kontakt:

Annika Hoffner
Sähköposti: annika.hoffner@rechargeinfra.com
Puhelin: +4790284683

Näin valmistaudut pitkään automatkaan lasten kanssa

Oletko lähdössä automatkalle perheen kanssa? Pitkät automatkat voivat olla hankalia niin isoille kuin pienillekin lapsille. Tästä saat vinkkejä mahdollisimman sujuvaan hyvän mielen matkaan!

Kun olet lähdössä pitkälle automatkalle lasten kanssa, mukaan kannattaa pakata syötävää ja juotavaa. Hyviä matkaeväitä ovat kaikenlaiset pienet välipalat ja esimerkiksi hedelmänpalat. Jäätelötauon voi pitää latauksen yhteydessä. Ennen matkaan lähtemistä kannattaa tarkistaa matkan varrella olevat latauspisteet ja suunnitella tauot lataustarpeen mukaan. Äänikirjat ovat hyvää ajanvietettä. Satuja ja muuta sisältöä lapsille tarjoavat esimerkiksi Spotify, Storytel, Bookbeat ja Elisa Kirja.

Äänikirjoista huolimatta perheen pienimpien aika voi käydä matkan aikana pitkäksi. Silloin pelastukseksi tulevat automatkaleikit

Tässä on 11 hauskaa leikkiä, joita koko perhe voi leikkiä yhdessä automatkan aikana

 

1. Kuka tai mikä -leikki

Aikuinen ajattelee jotakuta ihmistä tai vaikkapa eläintä. Lapset yrittävät arvata, kenestä tai mistä on kyse. He saavat esittää kysymyksiä, mutta vain sellaisia, joihin voi vastata kyllä tai ei. Oikean arvauksen jälkeen vuoro vaihtuu.

2. Aakkosruokaa

Yksi aloittaa sanomalla A-kirjaimella alkavan ruoan: ”Haluan syödä ananasta.” Seuraavan pitää muistaa edellisen sanoma ruoka ja sanoa B-kirjaimella alkava: ”Haluan syödä ananasta ja banaania.” Seuraavan pitää keksiä C-kirjaimella alkava ruoka: ”Haluan syödä ananasta, banaania ja chiliä.” Pystyttekö keksimään ruokia aakkosten kaikilla kirjaimilla? Leikki on opettavainen ja hauska!

3. Autojen laskemisleikki

Jokainen autossa olija valitsee yhden värin. Kukin laskee, montako valitsemansa väristä autoa matkan aikana näkee. Ensimmäisenä kahteenkymmeneen päässyt voittaa. Jokainen voi myös valita useita värejä. Leikkiä voi vaikeuttaa laskemalla esimerkiksi vain tietyn värisiä ja tietyn merkkisiä autoja.

4. Kirjainleikki

Ensin valitaan aihe (esimerkiksi elokuvat, tuotemerkit, automerkit, eläimet tai ihmiset). Aloittaja sanoo aiheeseen liittyvän nimen tai sanan. Seuraava sanoo aiheeseen liittyvän uuden nimen tai sanan, jonka pitää alkaa edellisen pelaajan nimen tai sanan viimeisellä kirjaimella.

5. Tietovisa

Matkalle kannattaa ottaa mukaan tietovisakirja, jossa on eri tasoisia kysymyksiä. Tietovisan voi myös laatia itse tai etsiä valmiita tietovisoja verkosta. Pisteet voi kirjata puhelimeen, jotta tilannetta voi seurata visan edetessä ja voittajan julistaa.

7. Kaivinkoneiden ja traktorien laskemisleikki

Pienille lapsille voi tarjota riittävästi viihdykettä kaivinkoneiden tai traktorien laskeminen.

8. Ensimmäinen, joka näkee... -leikki

Aikuinen sanoo: ”Ensimmäinen, joka näkee esimerkiksi sinisen auton, pyöreän liikennemerkin, asuntovaunun tai punaisen talon, huutaa HEP!”

9. Automatkabingo

Automatkabingon pelaaminen vaatii hieman valmistelua. Siihen tarvitaan bingolaput, jotka sisältävät matkan varrella todennäköisesti nähtäviä asioita. Niitä voivat olla esimerkiksi kuorma-auto, lehmä, pyöräilijä, punainen talo, lipputanko ja vastaavat. Bingolapun kohteet voi myös piirtää, jos lapset eivät osaa lukea. Ensimmäinen kaikki kohteet nähnyt voittaa. Valmiita automatkabingolappuja voi myös etsiä verkosta.

10. Laiva on lastattu

Ensin valitaan kirjain, jolla alkavia asioita luetellaan, vaikkapa L. Ensimmäinen sanoo: ”Laiva on lastattu lepakoilla.” Seuraavan pitää keksiä jokin muu L-kirjaimella alkava sana. Alkukirjaimen sijasta voidaan valita tietty aihepiiri, kuten eläimet tai automerkit.

11. Arvausleikki

Ensimmäinen sanoo: ”Näen jotakin vihreää.” Muiden pitää arvata, mikä on kyseessä. Jokainen arvuuttaa vuorollaan. Leikissä voi käyttää luovuuttaan ja yrittää keksiä mahdollisimman vaikeasti arvattavia asioita. Vuoro voi vaihtua myös niin, että oikein arvannut saa arvuuttaa seuraavana.

Lataustauot matkan varrella

Sähköautoillessa matkan varrelle on suunniteltava myös lataustaukoja. Tauko tekee hyvää sekä aikuisille että lapsille. Latauspysähdyksen yhteydessä kannattaa hoitaa myös muita asioita, kuten ruokailu, wc-käynti tai pieni happihyppely. Lapsille kannattaa ottaa mukaan hyppynaru tai saippuakuplien puhallussetti, joka yhdessä ulkona auringossa nautitun jäätelön kanssa on varma hitti. Hyvä vinkki ovat myös katuliidut, joilla voi jättää taideteoksen seuraavien kävijöiden ihailtavaksi. Tee automatkasta elämys, jossa tauot ovat hauskoja hengähdyshetkiä. Näin matka tuntuu lyhyemmältä ja hauskemmalta kaikille.

Voiko autoani ladata suurteholatauslaitteella?

Verkostoomme asennetaan jatkuvasti uusia suurteholatauspisteitä, ja vuosi 2021 on suurteholatauspisteiden suuri vuosi. Tiedätkö, pystyykö autosi hyödyntämään suurteholatauspisteen suurinta tehoa?

Suurteholatauspisteen tarkoituksena on täyttää sähköautojen uusien sukupolvien tarpeet. Ne on kehitetty siirtämään mahdollisimman paljon energiaa mahdollisimman lyhyessä ajassa. Se sopii hyvin kiireiseen arkeemme. Minuutti siellä, toinen täällä.

Näin latausteho määräytyy

Suurteholataus kuulostaa mahtavalta. Mutta tiesitkö, että suurimman lataustehon määrittää auto, ei latauspiste? Sähköauton akunohjausjärjestelmä säätelee jännitettä ja lämpötilaa ja määrittää, kuinka suurella teholla akku pystyy ottamaan energiaa vastaan.

Latausteho 350 kW

Monia nykyisiä sähköautoja voidaan ladata enintään 50 tai 100 kW:n teholla. Kuitenkin suurteholatauspisteiden latausteho on yli 150 kW ja jopa 350 kW. Vanhahkot automallit ja jotkin pienet sähköautot eivät pysty hyödyntämään suurteholatauspisteen suurta tehoa. Niitä voi kuitenkin ladata suurteholatauspisteillä, mutta latausteho on silloin pienempi kuin latauspisteellä ilmoitettu enimmäisteho. 

Valitsemalla latauspisteen oikein säästät rahaa ja lyhennät latausasemien jonoja. Jos autoa voi ladata yli 100 kW:n teholla, kannattaa valita suurteholatauspiste. Jos autoa voi ladata enintään 50 kW:n teholla, teholatauspiste on parempi valinta.

Siihen, voiko autoa suurteholadata, vaikuttavat useat tekijät. Jos autossa on CHAdeMO-liitäntä, sitä ei voi ladata suurteholatauspisteellä. CHAdeMO-liitäntöjen suurin latausteho verkostossamme on nimittäin 62,5 kW. Uudehkoja CCS-liitännällä varustettuja autoja sen sijaan voi ladata suurteholatauspisteillä.

Tarkista EV-mallisi nähdäksesi, mikä lataustyyppi sopii sinulle parhaiten.

Myös lukea

Latauspisteiden erot

Tuntuuko vaikealta muistaa, millaista latauspistettä tavallisesti käytät tai mitä kannattaisi tai ei kannattaisi käyttää? Tämän yhteenvedon avulla osaat valita oikean latauspisteen autollesi!

Lue lisää east

Mitä eroa on teholatauksella ja suurteholatauksella?

On perjantai-iltapäivä, ja olet matkalla mökille. Sekä auton että matkustajien akut uhkaavat tyhjentyä, mutta perille pitäisi ehtiä, ennen kuin on liian myöhä. Kannattaako valita teholataus vai suurteholatauspiste?

Jopa seitsemän kertaa nopeampi latausnopeus

Suurteholatauslaite on tehokkaampi, eli Mitä suurempaa tehoa voidaan käyttää sitä nopeammin auto latautuu. Käytännössä se tarkoittaa, että auton akku latautuu nopeammin. 350 kilowatin suurteholatauspiste voi ladata autoa jopa seitsemän kertaa nopeammin kuin 50 kilowatin teholatauspiste.

Latauspistetyypit on merkitty selkeästi latausasemillamme. Jokaisen latauspisteen enimmäislatausteho ja latauspisteen tyyppi (peruslataus, teholataus tai suurteholataus) on merkitty selkeästi sekä itse latauspisteeseen että latauskarttaamme

Useimpien teholatauspisteiden teho on enintään 50 kW, ja arvioitu latausaika on 15–120 minuuttia auton tyypistä ja lataustarpeesta riippuen. Suurteholatauspisteen teho on 150–350 kW, ja arvioitu latausaika on 10–45 minuuttia auton tyypistä ja lataustarpeesta riippuen.

Auto rajoittaa latausnopeutta

Olet siis pysähtynyt latausasemalle matkalla mökille ja mietit, kannattaako valita suurteholatauspiste vai teholatauspiste, jotta pääset jatkamaan matkaa mahdollisimman nopeasti. Latausnopeus ei kuitenkaan ole kiinni pelkästään latauspisteestä, vaan myös automalli vaikuttaa asiaan.

Sähköauton latausnopeus riippuu siitä, miten nopeasti auto pystyy ottamaan energiaa vastaan. Jos autosi on esimerkiksi 30 kWh:n Nissan Leaf, se pystyy ottamaan vastaan energiaa enintään 50 kWh:n nopeudella. Sama koskee useimpia sähköautoja. Autovalmistajat tuovat jatkuvasti markkinoille uusia malleja, joita voi ladata tehokkaammin.

Mitä suurempi latausnopeus, sitä suurempi hinta

Suurteholatauspisteellä lataaminen on tavallisesti kalliimpaa kuin teholatauspisteen käyttäminen. Suurteholatauspisteellä saa ehkä ladattua autoa nopeasti, koska energiaa toimitetaan autoon suurella teholla, se on kalliimpaa. Se johtuu siitä, että suurteholataukseen liittyvät hankinta, käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat suuremmat.

Jos autoa voi ladata suurteholatauspisteellä, lataaminen tapahtuu nopeammin mutta maksaa hieman enemmän. Teholatauspisteellä lataaminen saattaa viedä vähän pidempään, mutta samalla voit jaloitella hieman ja latautua itsekin loppumatkaa varten.

Katso hinnat

Usein kysyttyä

  • Mitä eroa on kW:lla ja kWh:lla?

    Kilowatti (kW) tarkoittaa tehoa mitä suurempaa tehoa voidaan käyttää sitä nopeammin auto latautuu tilsvarer effekt/ladefart.

    Kilowattitunti on tuttu sähkölaskulta. Se on toimitetun tai käytetyn energian määrä.

    Esimerkki: Latauspisteen teho on 50 kW, eli ihanneolosuhteissa se syöttää 50 kWh energiaa yhdessä tunnissa. 

  • Mitä eroa on peruslataus-, teholataus- ja suurteholatauspisteellä?

    Jo nimetkin kertovat jotakin latauspisteen lataustehosta tai -nopeudesta eli siitä, kuinka kauan sähköauton lataaminen niillä kestää. Kaikki autot eivät pysty hyödyntämään latauspisteen suurinta lataustehoa. Jos et ole varma siitä, mikä latauspisteen tyyppi autollesi sopii, käänny auton myyjän puoleen.

    • Peruslataus: 3,6–22 kW. Arvoitu latausaika (80 %) 3–10 tuntia.
    • Teholataus: 24–50 kW. Arvioitu latausaika (tarpeen mukaan) 15–120 minuuttia.
    • Suurteholataus: Yli 150 kW. Arvioitu latausaika (tarpeen mukaan) 10–45 minuuttia.
  • Miksi sähköauto latautuu hitaammin talvella?

    Auton vastaanottama latausteho laskee kun akku on kylmä. Ilmiö liittyy akkujen kemiaan: ionit liikkuvat kylmässä akkupaketissa hitaammin kuin lämpimässä. Lämpötila ei sen sijaan vaikuta latauspisteeseen, vaan se syöttää siihen merkityn tehon. Auton akunohjausjärjestelmä hidastaa latausta akkua suojellakseen.

    Vinkki: Latausta voi nopeuttaa kylmällä säällä lataamalla autoa akun ollessa lämmin. Siksi latauspysähdys kannattaa ajoittaa ajon loppuvaiheeseen.

Näin toimivat avoin ja suljettu latausverkosto

Latausasemista ja -pisteistä koostuvaa latausverkostoa operoi latausoperaattori. Latausoperaattorin tehtävänä on ylläpitää, operoida ja päivittää latauspisteitä. Recharge on latausoperaattori, jolla on satoja latausasemia eri puolilla Pohjoismaita.

Latausoperaattorin ja palveluntarjoajan roolit

Latausasemista ja -pisteistä koostuvaa latausverkostoa operoi latausoperaattori. Latausoperaattorin tehtävänä on ylläpitää, operoida ja päivittää latauspisteitä. Recharge on latausoperaattori, jolla on satoja latausasemia eri puolilla Pohjoismaita. 

Tavallisesti latausoperaattori tarjoaa maksutavan, jossa ei tarvitse rekisteröityä asiakkaaksi. Tällainen on drop-in-palvelumme, jossa latauksen voi maksaa tekstiviestitse tai lukemalla QR-koodin.

Lisäksi muut toimijat voivat myydä latauspalvelujamme latausasemillamme. Käytämme näistä toimijoista nimitystä palveluntarjoajatPalveluntarjoaja tarjoaa palvelun, jossa sähköautoilija voi käynnistää, lopettaa ja maksaa latauksen latauspisteillämme. Palveluntarjoajat määrittävät palvelunsa hinnat ja ehdot itse, ja tarjoavat useimmiten maksutavaksi sovelluksen sekä RFID-tunnisteen.

CPO & EMP

CPO tarkoittaa latausoperaattoria. CPO = Charge Point Operator
EMP tarkoittaa palveluntarjoajaa. EMP = E-Mobility Service Provider

Suljettu latausverkosto

Useimmat palveluntarjoajat tarjoavat maksutavaksi RFID-tunnisteen sekä sovelluksen. Suljetussa latausverkostossa ei kuitenkaan voi käyttää toisen palveluntarjoajan sovellusta tai RFID-tunnistetta

 

Avoin verkosto

Avoimessa verkossa latausoperaattori tarjoaa yhden tai useamman palveluntarjoajan latauspalveluja. Sähköautoilija voi vapaasti valita, miltä palveluntarjoajalta haluaa latauspalvelua ostaa. Palvelun voi maksaa joko drop-in-palveluna rekisteröitymättä palveluntarjoajan asiakkaaksi tai palveluntarjoajan rekisteröityneenä asiakkaana.

Useimmat palveluntarjoajat tarjoavat maksutavaksi RFID-tunnisteen sekä sovelluksen.

Esimerkkejä avoimista verkostoista: Ionity (vain pikalataus) ja Recharge (kaikkien automallien lataus).

Miksi akku latautuu hitaasti teholatauslaitteella?

Teholatauspiste syöttää energiaa aina suurimmalla teholla, mutta todellisen lataustehon määrittää sähköauton akunohjausjärjestelmä.

Kaikissa sähköautoissa on akunohjausjärjestelmä (BMS,battery management system).Akunohjausjärjestelmä säätelee jännitettä, virtaa ja lämpötilaa. Se määrittää muun muassa sen, miten nopeasti akkua voi ladata. Järjestelmä voi pienentää lataustehoa suojatakseen akkua. 

Latauksen aikana akunohjausjärjestelmä viestii jatkuvasti latauspisteen kanssa ja määrittää näin latauspisteen syöttämän tehon. Latausteho vaihtelee latauksen aikana. Jos akku on liian kylmä tai kuuma tai melkein täyteen ladattu, latausteho latauspisteellä pienenee.

Huomaa! Jos latauspisteen enimmäisteho on 150 kW ja akun enimmäislatausteho on 350 kW, latauspiste syöttää energiaa korkeintaan 150 kW:n teholla.

Latauspisteidemme nopeudet

Latausnopeuteen vaikuttaa se, miten suurella teholla lataus tapahtuu. Tehoa mitataan kilowatteina (kW). Kaikkiin latauspisteisiimme on merkitty niiden enimmäisteho. Etsi lähin latauspiste latauskartastamme.

  • Peruslatauslaitteiden enimmäisteho on 3–22 kW.
  • Teholatauslaitteiden enimmäisteho on 24 - 100 kW.
  • Suurteholatauslaitteiden enimmäisteho on vähintään 150 kW.
Katso lähin latauspiste latauskartalta

Mitä akussa tapahtuu latauksen aikana

Kun sähköauton akkua ladataan, positiivisesti varautuneita litiumioneja kulkee negatiiviselle elektrodille, kunnes se on täyttynyt. Kun akun varaus on täyttymässä, elektrodilla on vähemmän tilaa.

Tällöin elektrodilta vapautuu tilaa uusille litiumioneille hitaammin. Tästä syystä latausteho heikkenee tietyn varaustason jälkeen, joka on tavallisesti noin 70–80 %.

Ihanteellinen lämpötila akun lataamiselle on 20–24 astetta. Jos akun lämpötila on liian suuri tai pieni, latausteho heikkenee. Kylmässä akussa litiumionit liikkuvat elektrolyytissä hitaammin. 

Elektrokemialliset prosessit ovat herkkiä myös liian suurille lämpötiloille. Kennojännite voi nousta samalla latausteholla suuremmaksi kuin jos akun lämpötila on lähempänä ihannelämpötilaa. Kennot voivat tällöin tuhoutua, minkä vuoksi akunohjausjärjestelmän on pienennettävä lataustehoa.