Meistä

Choose language
Choose language

Latauspisteiden erot

Tuntuuko vaikealta muistaa, millaista latauspistettä tavallisesti käytät tai mitä kannattaisi tai ei kannattaisi käyttää? Tämän yhteenvedon avulla osaat valita oikean latauspisteen autollesi!

Miksi latauspisteen valinnalla on merkitystä? Siihen on kaksikin hyvää syytä. Ensinnäkin lataaminen automallin kannalta oikeanlaisella latauspisteellä ja oikealla tavalla tulee halvemmaksi. Lisäksi jonot latauspisteillä lyhenevät, mitä me jokainen arvostamme tien päällä ollessamme. Etenkin kun olisi kiire ja tarvitsisi vain nopean täydennyslatauksen.

Latauspisteiden tyypit

Latausasemilla on kolmenlaisia latauspisteitä: peruslataus, teholataus ja suurteholataus. Niillä jokaisella on omat ominaisuutensa ja lataustehonsa.Viime kädessä latausnopeuden ratkaisee kuitenkin aina auto. Latauspisteeltä sähköä ei siis välttämättä saa täydellä teholla, jos akku ei pysty sitä ottamaan vastaan.

Jos et ole varma, mikä latauspiste autollesi sopii, suosittelemme tarkistamaan asian autosi valmistajalta. Useimpien autovalmistajien verkkosivuilla nämä tiedot on ilmoitettu selkeästi.

Peruslatauslaite

Peruslatauspiste on alkuperäinen sähköautojen latauspiste ja ensimmäinen käyttöön ottamamme latauspistemalli. Nykyään tämä latauspiste ei välttämättä kuulu suosituimpiin, mutta toisaalta niille on harvemmin jonoa. Peruslatauspiste sopii kiireettömiin tilanteisiin, esimerkiksi kun menet elokuviin, tekemään isot ostokset tai ystävän luo kylään.

Peruslatauspisteitä on useimmiten pysäköintipaikoilla.

Peruslatauspisteellä lataaminen vaatii omaa Type 2 -kaapelia. Latausteho on 3,6–22 kW. Arvioitu latausaika on sähköauton mallista riippuen 3–10 tuntia. Siinä ehtii sekä elokuviin että ostoksille.

Teholatauslaite

Teholatauslaite on tehokas tapa ladata sähköauto – ihannetilanteessa. Se tarkoittaa, että auton akun lämpötila on oikea (ei liian kuuma eikä liian kylmä) ja että akku ei ole liian tyhjä eikä liian täysi. Latauspiste syöttää maksimissaan siihen merkityn tehon, mutta latausnopeus määräytyy auton mukaan.

Teholatauslaitteessa on kiinteät kaapelit (CHAdeMO ja CCS). Näillä latauspisteillä voi ladata vain yhtä autoa kerrallaan, ellei latauspisteessä ole lisäksi AC-pistorasiaa tai -kaapelia. Jos on, sillä voi mahdollisesti ladata samanaikaisesti pisteen toisen kaapelin kanssa.

Useimpien teholatauslaitteiden teho on enintään 50 kW, ja arvioitu latausaika on 15–120 minuuttia auton tyypistä ja akun varauksesta riippuen.

Suurteholatauslaite

Suurteholataus on nopein latausvaihtoehto. Tämän latauspistetyypin teho on 150–350 kW, ja arvioitu latausaika on 10–45 minuuttia. Todellinen latausaika riippuu kuitenkin auton tyypistä, akusta ja lataustarpeesta.

Suurteholalatauspisteellä voi olla useita latauskaapeleita, joilla voi mahdollisesti ladata useita autoja yhtä aikaa laitteen tehon niin salliessa. Valikoimiimme kuuluu myös suurteholatauspisteitä, joihin on liitetty useita satelliittiyksiköitä. Niillä kaikilla voi ladata samanaikaisesti. Joidenkin satelliittiyksiköiden teho on suurempi kuin toisen. Jos vapaana on useita satelliittiyksiköitä, kannattaa valita omalle autolle parhaiten sopiva. Jokaiseen satelliittiyksikköön on merkitty sen maksimi teho.

Mitä eroa on teholatauksella ja suurteholatauksella?

Usein kysyttyä

  • Miksi sähköauto latautuu hitaammin talvella?

    Auton vastaanottama latausteho laskee kun akku on kylmä. Ilmiö liittyy akkujen kemiaan: ionit liikkuvat kylmässä akkupaketissa hitaammin kuin lämpimässä. Lämpötila ei sen sijaan vaikuta latauspisteeseen, vaan se syöttää siihen merkityn tehon. Auton akunohjausjärjestelmä hidastaa latausta akkua suojellakseen.

    Vinkki! Latausta voi nopeuttaa kylmällä säällä lataamalla autoa akun ollessa lämmin. Siksi latauspysähdys kannattaa ajoittaa ajon loppuvaiheeseen.

  • Mikä latauskaapeli autooni käy?

    Latauskaapeleita on useita eri tyyppejä. Monilla latauspisteillä valittavana on useita vaihtoehtoja.

    Peruslataus usein edellyttää auton oman Mode 3 Type 2 -latauskaapelin käyttöä. Tämä kaapelityyppi tulee tavallisesti vakiovarusteena uusien sähköautojen mukana, ja sähköauton mukana tulee yleensä kaksi kaapelia. Kaapelia, jonka toisessa päässä on tavallinen pistoke, ei voi käyttää julkisissa latauspisteissä.

    Teholataus- ja suurteholatauspisteissä on aina kiinteät kaapelit. Useimmissa latauspisteissä on sekä CCS/Combo-liitin että CHAdeMO-liitin. Niistä vain toinen sopii autoosi. Useimmissa uusissa sähköautoissa on nykyään eurooppalaisen latauskaapelistandardin mukainen CCS-liitäntä. Lue lisää latauskaapeleista täältä..

  • Miksi akku latautuu hitaasti latauspisteellä?

    Latausaikaan vaikuttaa monta eri tekijät: sähköauton malli, latauspisteen tyyppi, akun lämpötila ja auton akun varaus.

    Auto määrittää aina, kuinka nopeasti lataus voi tapahtua. Auton akunohjausjärjestelmä hidastaa latausta akkua suojellakseen.

    Esimerkki: Sähköautoa, jonka enimmäislatausteho on 40 kW, ei voi ladata suuremmalla teholla, vaikka latauspisteen enimmäislatausteho olisikin 150 kW.

    Kaikkiin latauspisteisiimme on merkitty niiden enimmäisteho. Vaikka auto siis pystyisi hyödyntämään 150 kW:n latausta, lataus voi tapahtua korkeintaan latauspisteeseen merkityllä enimmäisteholla.

Mitä eroa on teholatauksella ja suurteholatauksella?

On perjantai-iltapäivä, ja olet matkalla mökille. Sekä auton että matkustajien akut uhkaavat tyhjentyä, mutta perille pitäisi ehtiä, ennen kuin on liian myöhä. Kannattaako valita teholataus vai suurteholatauspiste?

Jopa seitsemän kertaa nopeampi latausnopeus

Suurteholatauslaite on tehokkaampi, eli Mitä suurempaa tehoa voidaan käyttää sitä nopeammin auto latautuu. Käytännössä se tarkoittaa, että auton akku latautuu nopeammin. 350 kilowatin suurteholatauspiste voi ladata autoa jopa seitsemän kertaa nopeammin kuin 50 kilowatin teholatauspiste.

Latauspistetyypit on merkitty selkeästi latausasemillamme. Jokaisen latauspisteen enimmäislatausteho ja latauspisteen tyyppi (peruslataus, teholataus tai suurteholataus) on merkitty selkeästi sekä itse latauspisteeseen että latauskarttaamme

Useimpien teholatauspisteiden teho on enintään 50 kW, ja arvioitu latausaika on 15–120 minuuttia auton tyypistä ja lataustarpeesta riippuen. Suurteholatauspisteen teho on 150–350 kW, ja arvioitu latausaika on 10–45 minuuttia auton tyypistä ja lataustarpeesta riippuen.

Auto rajoittaa latausnopeutta

Olet siis pysähtynyt latausasemalle matkalla mökille ja mietit, kannattaako valita suurteholatauspiste vai teholatauspiste, jotta pääset jatkamaan matkaa mahdollisimman nopeasti. Latausnopeus ei kuitenkaan ole kiinni pelkästään latauspisteestä, vaan myös automalli vaikuttaa asiaan.

Sähköauton latausnopeus riippuu siitä, miten nopeasti auto pystyy ottamaan energiaa vastaan. Jos autosi on esimerkiksi 30 kWh:n Nissan Leaf, se pystyy ottamaan vastaan energiaa enintään 50 kWh:n nopeudella. Sama koskee useimpia sähköautoja. Autovalmistajat tuovat jatkuvasti markkinoille uusia malleja, joita voi ladata tehokkaammin.

Mitä suurempi latausnopeus, sitä suurempi hinta

Suurteholatauspisteellä lataaminen on tavallisesti kalliimpaa kuin teholatauspisteen käyttäminen. Suurteholatauspisteellä saa ehkä ladattua autoa nopeasti, koska energiaa toimitetaan autoon suurella teholla, se on kalliimpaa. Se johtuu siitä, että suurteholataukseen liittyvät hankinta, käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat suuremmat.

Jos autoa voi ladata suurteholatauspisteellä, lataaminen tapahtuu nopeammin mutta maksaa hieman enemmän. Teholatauspisteellä lataaminen saattaa viedä vähän pidempään, mutta samalla voit jaloitella hieman ja latautua itsekin loppumatkaa varten.

Katso hinnat

Usein kysyttyä

  • Mitä eroa on kW:lla ja kWh:lla?

    Kilowatti (kW) tarkoittaa tehoa mitä suurempaa tehoa voidaan käyttää sitä nopeammin auto latautuu tilsvarer effekt/ladefart.

    Kilowattitunti on tuttu sähkölaskulta. Se on toimitetun tai käytetyn energian määrä.

    Esimerkki: Latauspisteen teho on 50 kW, eli ihanneolosuhteissa se syöttää 50 kWh energiaa yhdessä tunnissa. 

  • Mitä eroa on peruslataus-, teholataus- ja suurteholatauspisteellä?

    Jo nimetkin kertovat jotakin latauspisteen lataustehosta tai -nopeudesta eli siitä, kuinka kauan sähköauton lataaminen niillä kestää. Kaikki autot eivät pysty hyödyntämään latauspisteen suurinta lataustehoa. Jos et ole varma siitä, mikä latauspisteen tyyppi autollesi sopii, käänny auton myyjän puoleen.

    • Peruslataus: 3,6–22 kW. Arvoitu latausaika (80 %) 3–10 tuntia.
    • Teholataus: 24–50 kW. Arvioitu latausaika (tarpeen mukaan) 15–120 minuuttia.
    • Suurteholataus: Yli 150 kW. Arvioitu latausaika (tarpeen mukaan) 10–45 minuuttia.
  • Miksi sähköauto latautuu hitaammin talvella?

    Auton vastaanottama latausteho laskee kun akku on kylmä. Ilmiö liittyy akkujen kemiaan: ionit liikkuvat kylmässä akkupaketissa hitaammin kuin lämpimässä. Lämpötila ei sen sijaan vaikuta latauspisteeseen, vaan se syöttää siihen merkityn tehon. Auton akunohjausjärjestelmä hidastaa latausta akkua suojellakseen.

    Vinkki: Latausta voi nopeuttaa kylmällä säällä lataamalla autoa akun ollessa lämmin. Siksi latauspysähdys kannattaa ajoittaa ajon loppuvaiheeseen.

Miksi akku latautuu hitaasti teholatauslaitteella?

Teholatauspiste syöttää energiaa aina suurimmalla teholla, mutta todellisen lataustehon määrittää sähköauton akunohjausjärjestelmä.

Kaikissa sähköautoissa on akunohjausjärjestelmä (BMS,battery management system).Akunohjausjärjestelmä säätelee jännitettä, virtaa ja lämpötilaa. Se määrittää muun muassa sen, miten nopeasti akkua voi ladata. Järjestelmä voi pienentää lataustehoa suojatakseen akkua. 

Latauksen aikana akunohjausjärjestelmä viestii jatkuvasti latauspisteen kanssa ja määrittää näin latauspisteen syöttämän tehon. Latausteho vaihtelee latauksen aikana. Jos akku on liian kylmä tai kuuma tai melkein täyteen ladattu, latausteho latauspisteellä pienenee.

Huomaa! Jos latauspisteen enimmäisteho on 150 kW ja akun enimmäislatausteho on 350 kW, latauspiste syöttää energiaa korkeintaan 150 kW:n teholla.

Latauspisteidemme nopeudet

Latausnopeuteen vaikuttaa se, miten suurella teholla lataus tapahtuu. Tehoa mitataan kilowatteina (kW). Kaikkiin latauspisteisiimme on merkitty niiden enimmäisteho. Etsi lähin latauspiste latauskartastamme.

  • Peruslatauslaitteiden enimmäisteho on 3–22 kW.
  • Teholatauslaitteiden enimmäisteho on 24 - 100 kW.
  • Suurteholatauslaitteiden enimmäisteho on vähintään 150 kW.
Katso lähin latauspiste latauskartalta

Mitä akussa tapahtuu latauksen aikana

Kun sähköauton akkua ladataan, positiivisesti varautuneita litiumioneja kulkee negatiiviselle elektrodille, kunnes se on täyttynyt. Kun akun varaus on täyttymässä, elektrodilla on vähemmän tilaa.

Tällöin elektrodilta vapautuu tilaa uusille litiumioneille hitaammin. Tästä syystä latausteho heikkenee tietyn varaustason jälkeen, joka on tavallisesti noin 70–80 %.

Ihanteellinen lämpötila akun lataamiselle on 20–24 astetta. Jos akun lämpötila on liian suuri tai pieni, latausteho heikkenee. Kylmässä akussa litiumionit liikkuvat elektrolyytissä hitaammin. 

Elektrokemialliset prosessit ovat herkkiä myös liian suurille lämpötiloille. Kennojännite voi nousta samalla latausteholla suuremmaksi kuin jos akun lämpötila on lähempänä ihannelämpötilaa. Kennot voivat tällöin tuhoutua, minkä vuoksi akunohjausjärjestelmän on pienennettävä lataustehoa.

Ordboken for elbilister!

Det er kilometervis med nye ord og begreper man skal forholde seg til som elbilist. Her har vi forklart noen av de vanligste. Dette er ordboken for elbilister!

A – F

  • A

    AC
    Vaihtovirta

    AC-latauspiste
    AC-latauspiste on sama kuin hidas latauspiste.

    AC-lataus
    AC-latauksella tarkoitetaan lataamista vaihtovirtaa tarjoavasta latauspisteestä. Autossa on oma laturi, joka muuntaa vaihtovirran tasavirraksi. Kaikki akut toimivat tasavirralla. Auton oma laturi rajoittaa latausnopeutta. Kotipihassa tapahtuva lataus on AC-latausta.

    Akunohjausjärjestelmä
    Sähköauton akunohjausjärjestelmä seuraa akun varausta ja ohjaa auton virrankulutusta. Järjestelmä määrittää myös akun latausnopeuden. Siksi sanotaan, että latausnopeuden määrittää auto, ei latauspiste.

  • B

    BEV
    Lyhenne BEV tulee sanoista battery electric vehicle ja tarkoittaa akkusähköajoneuvoa. Lyhenteellä tarkoitetaan täyssähköautoja, ei lataushybridejä Mitä suurempaa tehoa voidaan käyttää sitä nopeammin auto latautuu

    BEV
    Lyhenne BEV tulee sanoista battery electric vehicleja tarkoittaa akkusähköajoneuvoa. Lyhenteellä tarkoitetaan täyssähköautoja, ei lataushybridejä.

    Blå adapter

    Blå adapter

  • C

    CCS
    Teholataustandardi, joka on uudempi kuin CHAdeMO ja joka on muodostunut vallitsevaksi Euroopassa. Useimmat uudet sähköautot ovat tämän latausstandardin mukaisia. CCS:n latausteho siihen sopivilla autoilla on enintään 350 kW.

    CHAdeMO
    Alun perin japanilainen latausstandardi ja -kaapelityyppi. Osassa vanhahkoista aasialaisista sähköautoista on tämän tyypin pistoke. Nykyisistä sähköautovalmistajista tätä standardia käyttää oikeastaan enää vain Nissan. Lisäksi tämän tyypin pistoke sopii Tesloihin, kun käytössä on CHAdeMO-sovitin. CHAdeMOn latausteho on enintään 62,5 kW mutta Suomessa usein enintään 50 kW.

  • L

    DC
    Tasavirta. Pikalatauspisteet syöttävät tasavirtaa. Tällöin auton oma laturi ohitetaan, ja latauspiste lataa akkua suoraan.

    Dynaaminen kuormanhallinta
    Dynaamista kuormanhallintaa käyttävä latausasema hyödyntää sähköverkkoa tehokkaasti, sillä se jakaa saatavilla olevan latauskapasiteetin kulloinkin käytössä oleville latauspisteille.

    Dynaamista kuormanhallintaa käyttävä latauspiste
    Dynaamista kuormanhallintaa käyttävässä latauspisteessä latausteho vaihtelee sen mukaan, kuinka monta autoa on ladattavana yhtä aikaa ja kuinka paljon tehoa on saatavilla.

  • E

    EV
    Lyhenne EV tulee sanoista electric vehicle ja tarkoittaa sähköajoneuvoa. Tällä lyhenteellä viitataan sekä täyssähköautoihin että lataushybrideihin. 

    Teho (kW)
    Teho tarkoittaa sitä, kuinka tehokkaasti latauspiste lataa autoa. Sen mittayksikkö on kilowatti (kW). Yhdessä latauspisteessä voi olla useita latauspistokkeita tai -kaapeleita. Enimmäisteho on merkitty kuhunkin latauspisteeseen tai -kaapeliin. Erityyppisten latauspisteiden saatavilla oleva teho voi vaihdella, myös teholatauksessa. Ilmoitettu teho on latauspisteen enimmäisteho, mutta on hyvä muistaa, että auton ominaisuudet voivat rajoittaa lataustehoa.

    Elbil
    En elbil er en bil som drives av elektrisitet og ikke en forbrenningsmotor. Energien til framdrift lagres som regel i batterier. 

    EV
    EV = electric vehicle

    Estimert rekkevidde
    Bilens rekkevidde basert på tidligere forbruk på kjøreturen.

  • F

    Forbruk
    Måles i kWh/km og brukes når man regner ut estimert rekkevidde.

    Fossilbil
    Fossilbil har blitt et begrep i media om biler med forbrenningsmotor.

Tiesitkö, että...

Recharge tarjoaa avoimen latausverkon, jossa sähköautoilija saa itse valita, minkä palveluntarjoajan sähköä ostaa?

Katso kaikki palveluntarjoajat

G – L

  • G

    Tässä osiossa ei vielä ole sanoja. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia osoitteessa asiakaspalvelu@rechargeinfra.com.

  • H

    Hybridi
    Hybridiauto on auto, jossa on sekä polttomoottori että sähkömoottori. . Useimmat hybridiautot ovat ladattavia, ja vain harvat niistä ovat itselataavia. Sähköllä ajettaessa hybridiauton toimintasäde on huomattavasti pienempi kuin täyssähköauton, mutta hybridiautossa käyttövoimaksi voi vaihtaa polttomoottorin kesken ajon.

    Teholataus
    En hurtiglader gir en ladefart mellom 50 – 100 kW. Den er raskere enn på en normallader, men tregere enn lynladereren. En hurtiglader har CHAdeMO- og CCS-kabler fastmontert. Noen har i tillegg et AC-uttak eller en AC-kabel. Bare én bil kan lade av gangen på en hurtiglader, med mindre den også har AC-uttak/-kabel – da kan dette benyttes i tillegg.

    Hybrid
    En hybridbil er en bil som bruker både forbrenningsmotor og elektrisk motor som kraftkilde. De fleste hybrider kan lades, men kun noen få bruker regenerert strøm. Hybrider har mye kortere rekkevidde når de kjører på strøm enn elbiler, men kan til gjengjeld bytte over til framdrift med forbrenningsmotor underveis.

  • I

    ICE
    Lyhenne internal combustion engineja tarkoittaa polttomoottoria. Lyhennettä ICE käytetään polttomoottorilla varustetusta autosta (ks. dino) erotuksena sähköautosta.

    ICEd, ICEtetty
    Sähköauton latauspisteelle pysäköity polttomoottoriauto. Sanaleikki perustuu englannin kielen sanaan iced, joka tarkoittaa kiinni jäätynyttä ja viittaa polttomoottoriauton lyhenteeseen ICE. Termiä käytetään erityisesti sosiaalisessa mediassa.

  • J

    Tässä osiossa ei vielä ole sanoja. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia osoitteessa asiakaspalvelu@rechargeinfra.com.

  • K

    Kotilatausasema
    Kodin pysäköintipaikalle sijoitettava latauspiste, niin kutsuttu kotiboksi. Kotilatausasema helpottaa sähköautoilua, kun autoa voi ladata siinä öisin. Se on myös nopeampi ja turvallisempi tapa ladata kuin tavallisesta pistorasiasta. Syynä on se, että kotilatausasemat on kehitetty nimenomaan sähköauton lataamista varten. 

    kW
    Lyhenne kW tarkoittaa kilowattia ja kuvastaa sitä, miten nopeasti virtaa siirtyy auton akkuun. Kilowatteina mitataan siis lataustehoa tai -nopeutta. Jos ladataan 50 kW tunnissa, saadaan 50 kWh energiaa.

    kWh
    Lyhenne kWh tulee englannin sanasta kilowatt-hour. Suomeksi se voidaan lyhentää myös kWt.

    kWt
    Lyhenne kWt tarkoittaa kilowattituntia, ja sillä mitataan energiankulutusta. Kodin sähkölaskulla kulutetun sähkön määrä on ilmoitettu kilowattitunteina.

    kWh-hinta
    Joillakin latauspisteillä latauksesta veloitetaan ladatun energian määrän mukaan. Hinta on hieman suurempi kuin kotisähköstä veloitettava hinta, sillä suuremman tehon syöttäminen on kalliimpaa. Lisäksi lataushinnassa on otettu huomioon latauspisteiden ylläpidosta ja muusta vastaavasta aiheutuvat kustannukset. 

  • L

    Ladeboks
    Ladeboks brukes om den ladestasjonen man ofte har hjemme. Den gir god sikkerhet og lader raskere enn i vanlig stikkontakt. Når man lader en elbil med ladeboks benyttes en spesiell elbil-kabel som er laget for å tåle høy belastning over tid. Det finnes ladebokser med og uten fastmontert kabel. Å lade med en ladeboks kan redusere kostnader når strømprisen er høy.

    Latausteho
    Latausteholla tarkoitetaan sitä, miten nopeasti akku täyttyy virrasta. Sitä mitataan kilowatteina (kW).

    Latausliitin
    Latausliitin on liitin, jolla autoa ladataan. Joissakin latauspisteissämme on useita latausliittimiä, joilla voi ladata useita autoja yhtä aikaa.

    Suurteholataus
    En lynlader er en lademodell med en ladefart 100 kW. Den har fastmonterte kabler, som regel én CHAdeMO-kabel og én CCS-kabel, andre ganger har den to CCS-kabler. På lynladeren kan to biler lade samtidig og dele på effekten som tilbys. Ikke alle bilmodeller kan utnytte den høye effekten på en lynlader, men de får ladet på lynladeren uansett.

Puuttuuko sanastosta jokin termi?

Ehdota meille yhtä tai useampaa lisäystä!
Lähetä vinkkisi osoitteeseen asiakaspalvelu@rechargeinfra.com.

M – R

  • M

    Minuuttihinta
    Joillakin latauspisteillä veloitetaan latauspisteellä käytetystä ajasta riippumatta siitä, ladataanko autoa vai ei. 

    Minuttpris
    På noen ladere betaler du for tiden du opptar laderen, enten bilen lader eller ikke.

  • N

    Peruslataus
    En normallader er en lademodell som gir mellom 3 – 22 kW. Normalladeren er egentlig ikke en lader, men tilbyr strøm til ombordladeren i bilen. Du må ha med egen kabel for å lade på en normallader. Normalladeren har AC-uttak. 

  • O

    Ombordlader
    Bilen har en omformer som gjør vekselstrøm fra strømnettet om til likestrøm som kan fylle batteriet. 

  • P

    PHEV
    Lyhenne PHEV tulee sanoista plug-in hybrid electric vehicle , ja tarkoittaa ladattavaa hybridiautoa. Suomeksi tästä autotyypistä käytetään nimityksiä lataushybridi ja myös plugari. 

  • Q

    Tässä osiossa ei vielä ole sanoja. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia osoitteessa asiakaspalvelu@rechargeinfra.com.

  • R

    Tässä osiossa ei vielä ole sanoja. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia osoitteessa asiakaspalvelu@rechargeinfra.com.

Tiesitkö, että...

 Sähköautoa voi ladata useiden eri toimittajien RFID-tunnisteilla ja sovelluksilla tai helpossa drop-in-palvelussa tekstiviestimaksulla?

Katso maksutavat

S – Z

  • S

    Schuko
    Schuko on maadoitetun pistorasian ja pistokkeen standardi. Tällaisia on useimmissa kodeissa. Vaikka schuko-pistoke on maadoitettu, sitä suositellaan käytettäväksi sähköauton lataukseen vain tilapäisesti.

    Sininen sovitin
    Sovitin, joka sopii 230 voltin latauspisteen 32 ampeerin siniseen teolliseen pistorasiaan. Sen latausteho on 7,4 kW. 

    Sovitin - Adapter
    Latauskaapelin sovitin, johon voi liittää toisentyyppisen liittimen.

    Sähköauto
    Sähköautolla tarkoitetaan autoa, jonka käyttövoimana on sähkö ja jossa ei ole polttomoottoria. Käyttövoima varastoidaan tavallisesti akkuun.

  • T

    Type 1 -pistoke
    Dette er den mest utbredte kontakten for eldre koreanske modeller, som Nissan Leaf, Kia Soul og Mitsubishi i-Miev. Man kan lade bilen på en normallader med en Type 1 to Type 2 -kaapelilla. Type 1 -pistokkeen kapasiteetti on enintään 19 kW. 

    Type 2 -pistoke
    Type 2 on kaikissa hitaissa latauspisteissä ja useimmissa uusissa autoissa oleva pistoketyyppi. Hitailla latauspisteillä autoa ladataan Type 2 to Type 2 -kaapelilla. Type 2 -pistokkeesta käytetään myös nimitystä Mennekes, ja sen kapasiteetti on enintään 42 kW.

  • U

    Tässä osiossa ei vielä ole sanoja. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia osoitteessa asiakaspalvelu@rechargeinfra.com.

  • V

    Tässä osiossa ei vielä ole sanoja. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia osoitteessa asiakaspalvelu@rechargeinfra.com.

  • W

    Watti
    Watti on tehon mittayksikkö eli tietyn aikayksikön aikana siirretyn energian määrä. 

  • X

    Tässä osiossa ei vielä ole sanoja. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia osoitteessa asiakaspalvelu@rechargeinfra.com.

  • Y

    Tässä osiossa ei vielä ole sanoja. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia osoitteessa asiakaspalvelu@rechargeinfra.com.

  • Z

    Tässä osiossa ei vielä ole sanoja. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia osoitteessa asiakaspalvelu@rechargeinfra.com.

Æ – Å